Terve kautemme päättyi viime viikon maanantain ja tiistain välisenä yönä, kun Pikku-Oiva alkoi oksentaa rajusti. Klo 01-06 välillä pahoinvointikertoja kertyi n.25 eikä väkisin ruiskulla annettu vesitippakaan pysynyt sisällä. Päivystykseen ja omalle eläinlääkärille soittelun jälkeen tilanne hieman rauhoittui, vesi ei heti tullutkaan takaisin ja pikkumieskin muuttui levollisemmaksi, joten melkein jo huokaisin helpotuksesta.. Kunnes Oivariinin saavutti uusi, entistä voimakkaampi aalto. Pieni armaani tärisi ja kouristi oksentaessaan valkoista, silteää limaa, joka mamman piti kaivaa pienen suusta pois ettei tukehtuisi. Ja sitten lähdettiin kipin kapin kohti päivystystä. Nesteytystä, oksennuksenestopiikki sekä vatsaa rauhoittava piikki (eli sama setti kuin muutama kuukausi takaperin..). Kotiin energiatahnaa ja oksennuksenestolääkettä sekä vatsaa rauhoittamaan liuosta. Mikäli oksentelu jatkuisi lääkityksestä huolimatta, kuvattaisiin tukoksen varalta. Kotiin päästyämme Oikku olikin rauhallisempi.. Ja todella väsynyt. Sama uupumus jatkui illan.. ja seuraavan aamun.. ja illan. Ja vasta torstaina alkoi ilmestyä pieniä reipastumisen merkkejä pikkukaveriin. Oksentaminen loppui onneksi lääkityksellä. Ruokahan ei edelleenkään maistunut ja keittiössä suoritettujen pakkolääkitsemisten ansiosta Oiva ei suvainnut astua jalallaankaan ko. huoneen puolelle vaan mulkoili eteisestä pahansuovasti.. Miten niin dramaattinen tapaus ?!?! Myös oma ruokakuppi oli "paha" eikä siitä voinu syödä. Ja kokeilumielessä meikäläinen tietysti syötti kädestä nappuloita ja kun ne eivät kelvanneet, hirvenlihaa.. Sama kuvio toistui aamuin illoin..
Paasto kesti loppujen lopuksi 6 vuorokautta eikä olisi varmasti loppunut vieläkään jos mamma olisi tanssannut Oivan pillin mukaan.. Todellinen ketku tuo kyllä on kun tohtii mamman rakkaudesta johtuvaa huolehtimista alkaa noin häikäilemättömästi käyttää hyväkseen ;) Lopullista syytä näillekään vatsanväänteille ei koskaan todennäköisesti tulla saamaan, voipi olla mahatautia mutta vähintään yhtä suurella todennäköisyydellä pikku-ystävä on jälleen kerran ulkoillessamme pistellyt poskeensa jotain sinne kuulumatonta..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti